Walter de la Mare(1873-1956)
Se oli Suuri Aleksanteri,
kruunattuna kultaisella kypärällä,
kauan tyytyväisenä, kelluvassa laivassansa,
rasvatyynessä.
Äänet merenneitojen laulamassa
vaelsivat syvyyden yli:
Merimiehet uurastamassa airoissansa
soutivat, kuin unessa.
Kaikki prameus Aasian,
lumoamana tuon laulun seireenin,
ulos väsyneistä ja uneksuvista mielistänsä
pois hälveni.
Kuin rohkea poika kylläinen kapteeninsa,
loistonsa kuihtunut ja poissa,
sieluissa mietiskelevien merenkävijöidensä,
kun laulu jatkui kaihoten.
Aika, kuin kaste laskeutuva,
elämä, kuin unen näkymä,
laskettuna väliin uinunnan ja uinunnan,
vain olevan vaikutti...
Oi Aleksanteri, sitten,
meissä kaikissa kuolevaisissa myös,
kasva älä rohkeaksi - liian rohkeaksi
tummansinisellä aallolla!
Tullessa tyynen, ikuisen yön,
kuka sitten on kuuleva
muuta paitsi laulun
merenneitojen selkeänä?
(Alexander; Motley and Other Poems, 1918.)
Kuvitus on persialaisen Neẓāmi Ganjavin(1141-1209) Aleksanteri-romanssin Eskandar–nāma(n. 1194) kopiosta.
#WalterDeLaMare #deLaMare #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti