George Wither(1588-1667)
Hän kertoo minulle mistä lainata
lohdutusta keskellä surun:
Saa autioimmman paikan
läsnäolollaan olemaan armon;
ja mustimmat mielipahat
olemaan kauneimmat koristuksensa,
menneinä päivinä autuuteni,
hänen jumalainen taitonsa opetti minulle tämän,
että jokaisesta asiasta jonka näin
voin jonkin opetuksen vetää,
ja nostaa mielihyvän korkeuksiin
kautta näkemisen mitättömimmän esineen.
Luona kuiskeen lähteen,
tai alhaisimman oksan havinoinnin;
luona päivänkakkaran jonka lehdet levitetyt
sulkeutuvat kun Titaani vuoteeseen menee;
tai varjoisan pensaan tai puun;
hän voisi enemmän minuun valaa
kuin kaikki Luonnon kauneudet voivat
jossakin viisaammassa miehessä.
Hänen avullaan minä myös nyt
saan tämän moukkamaiseman paikan sallimaan
joitakin asioita jotka voivat iloa sulostuttaa,
keskellä itse piinan surun.
Tylsä yksinäisyys, musta varjo,
jotka nämä riippuvat holvit ovat tehneet;
outo musiikki aaltojen,
lyöden näihin tyhjiin luoliin;
tämä musta pesä jonka sammal kätkee,
peittyneenä vanhimmalla sammaleella:
Karkeat oviaukot jotka valoa antavat
enemmän pelolle kuin ilolle;
tämä kammioni väheksynnän,
kiedottu muurein halveksunnan.
Kaikesta tästä, ja sameasta ilmasta,
epätoivolle sopivasta kohteesta,
hän opettanut oli minulle mahdillaan
saamaan lohdutusta ja nautintoa.
Siksi, paras autuus maallinen,
olen vaaliva sinua vuoksi tämän.
Runous, sinä suloisin sisältö
jonka taivas kuolevaisille koskaan lainasi,
joiden tylsät ajatukset eivät sinua voi synnyttää,
vaikka heille olisit pilkattu,
jotka vain maahan ovat syntyneet,
älä enää anna elämäni olla
että olen sinuun rakastunut,
vaikka viisaamme sinua hulluudeksi kutsuvat,
älä koskaan anna minun maistaa iloa,
jos en rakasta puuskiasi hulluimpia
yli heidän suurimman nokkeluutensa.
Ja vaikka jotkut, vaikka näyttäen pyhiltä,
hurmiotasi pitävät hölmöytenä,
opetat minut ylenkatsomaan
sitä mikä tekee lurjuksia ja narreja heistä.
(The Muse)
George Wither, jonka sukunimi kirjoitettiin myös muodossa Withers ja Wyther, oli englantilainen poliittinen ja uskonnollinen runoilija, Oxfordin yliopistossa opinnot kesken jättänyt ja myöhemmin lakia opiskellut maanomistajan poika, joka oli kahdesti vangittuna Jaakko I:sen hallituskaudella vuosina 1614 ja 1621, ja kerran Kaarle II:sen palattua valtaistuimella. Kaikkina kertoina syynä olivat hänen pilkallisiksi katsotut kirjoituksensa. Hän palveli sotilaana ensin kuningas Kaarle I:sen puolella skotlantilaisten noustua kapinaan anglikaaniseksi katsotun rukouskirjan vuoksi ja sen jälkeen Englannin sisällissodassa samaa kuningasta vastaan.
#GeorgeWither #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoitta #Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti