UNEKSUNNAN MAA

Edgar Allan Poe(1809-1849)

  Kautta tien hämärän ja yksinäisen,

  riivaaman vain pahojen enkeleiden,

  missä Haamu, nimetty Yöksi,

  mustalla valtaistuimella hallitsee tinkimättömästi.

  olen saavuttanut nämä maat vasta

  äärimmäisestä hämärästä Thulesta -

villistä oudosta seudusta joka lepää, ylevänä,

           Avaruuden ulkopuolella - Ajan ulkopuolella.

  Pohjattomat laaksot ja rajattomat virrat,

  ja kuilut, ja laaksot, ja jättimäiset metsät,

  muodoin joita kukaan ei ihminen ei löytää saata

  vuoksi kasteiden jotka ripottavat kaikkialla;

  vuoret kaatuen ainaisesti

  meriin rantaa vailla;

  meret jotka janoavat rauhattomasti,

  vyöryen, tulisille taivaille;

  järvet jotka levittävät loputtomasti

  yksinäiset vetensä - yksinäiset ja kuolleet, -

  tyynet vetensä - tyynet ja kylmät

  velttojen lumpeiden lumista.

  Kautta järvien jotka täten levittävät

  yksinäiset vetensä, yksinäiset ja kuolleet, -

  surulliset vetensä, surulliset ja kylmät

  velttojen lumpeiden lumista, -

  kautta vuorten, kautta jokien

  kuiskimassa hiljaisesti, kuiskimassa ainaisesti, -

  kautta harmaiden metsien, - kautta soiden

  missä rupikonna ja vesilisko leiriytyvät, -

  kautta lohduttomien vuoristolampien ja lampien

           missä asustavat pahat henget, -

  kautta joka paikan mitä epäpyhimmän -

  jokaisessa notkelmassa mitä alakuloisimmassa, -

  siellä matkalainen kohtaa tyrmistyneenä

  peitetyt muistot menneisyyden -

  verhotut muodot jotka hätkähtävät ja huokaavat

  kulkiessansa ohi matkalaisen -

  valkokaapuiset muodot ystävien kauan luovutettujen,

  kivussa, Maalle - ja Taivaalle.

  Sydämelle jonka vaivat ovat lukemattomat

  se on rauhallinen, tyynnyttävä seutu -

  hengelle joka askeltaa varjossa

  oi! se on Eldorado!

  Mutta matkalainen, kulkiessansa sen halki,

  ei saata - uskalla avoimesti sitä katsella;

  koskaan eivät sen salaisuudet ole paljastetut

  heiveröiselle ihmissilmälle sulkemattomana;

  niin määrää sen Kuningas, joka on kieltänyt

  kohottamisen ripsillisen luomen;

  ja täten surullinen Sielu joka kulkee täällä

  katsoo sitä vain pimennettyjen lasien läpi.

  Kautta tien hämärän ja yksinäisen,

  riivaaman vain pahojen enkeleiden,

  missä Haamu, nimetty Yöksi,

  mustalla valtaistuimella hallitsee suoraselkäisesti,

  olen vaeltanut kotiin juuri

  tästä äärimmäisestä hämärästä Thulesta.

Dream-Land, julkaistu myös nimellä Dreamland, julkaistiin Graham's Magazine -lehdessä kesäkuussa vuonna 1844 ja sitten useina eri versioina Poen eläessä ja hänen kuoltuaan. Kaikkiaan runosta on seitsemän eri varianttia. Tämä versio julkaistiin Richmond Examiner -lehdessä lokakuun 23. päivänä vuonna 1849.

Runon ongelmiin kuuluu nimen ("haavemaa", "satumaa", "unimaa" eivät vastaa hyvin runon goottilaisen romantiikan synkkää kuvastoa) niinkin yksinkertainen sana kuin "by", joka toistuu taajaan runossa. Sen ongelma on yksinkertainen: Tarkoittaako se kautta runon samaa asiaa ("kautta") vai onko se paikoin muussa merkityksessä ("luona")?

Kuvituksena on saksalaisen taidemaalarin Caspar David Friedrichin(1774-1840) maalaus Rotko Elben hiekkakivivuorilla(Felsenlandschaft im Elbsandsteingebirge, 1822-23.)

#EdgarAllanPoe #Poe Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka Lyriikka #Lyriikka Runo #Runo Runoja #Runoja Runokäännöksiä #Runokäännöksiä Runokäännös #Runokäännös Runosuomennoksia #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos #Runot Runot #Runous Runous Runoutta #Runoutta #Suomennos Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous