FATA MORGANA
Christina Rossetti(1830-1894)
Sinisilmäinen haamu kaukana edessä
   nauraa, loikaten kohti aurinkoa;
kuin lyijy jahtaan sitä ainaisesti,
   huohotan ja juoksen.
Se murtaa aurongonvalon hyppy hypyltä;
   menee laulaen loikkiessaan
lampaiden kelloille unelmoivalla äänellä
   unenkaltaisen laulun.
Minä nauran, se on niin eläväinen ja iloinen;
   se on niin kaukana edessäpäin, minä kyynelehdin:
Toivon käyväni makaamaan jonakin päivänä,
   käyväni makaamaan ja nukkuvani.
 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti