FATA MORGANA
Christina Rossetti(1830-1894)
Sinisilmäinen haamu kaukana edessä
nauraa, loikaten kohti aurinkoa;
kuin lyijy jahtaan sitä ainaisesti,
huohotan ja juoksen.
Se murtaa aurongonvalon hyppy hypyltä;
menee laulaen loikkiessaan
lampaiden kelloille unelmoivalla äänellä
unenkaltaisen laulun.
Minä nauran, se on niin eläväinen ja iloinen;
se on niin kaukana edessäpäin, minä kyynelehdin:
Toivon käyväni makaamaan jonakin päivänä,
käyväni makaamaan ja nukkuvani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti