RAUHA

Gerard Manley Hopkins(1844-1889)

Koska, Rauha, villi metsäkyyhky, ujot siivet

     suljettuina,

vaeltamisesi ympärilläni lopetat, ja alla oksieni olet?

Koska, koska, Rauha, sinä teet niin? En näyttele

     tekopyhää

omalle sydämelleni: Myönnän että tulet joskus, mutta

tuo osittainen rauha on huono rauha. Mikä puhdas rauha

     sallisi

sotien uhan, musertavat sodat, sen kuoleman?

Totisesti, hävittävä Rauha, minun Herrani pitäisi jättää sen asemasta

jotakin hyvää! Ja niin jättää Kärsivällisyyden erinomaisen,

mikä koommin rauhaksi purkautuu. Ja kun Rauha tänne

     kotiutuu

hän saapuu tehtävän työn kera, hän ei tule kujertelmaan,

                    hän tulee mietiskelemään ja istumaan.