KUUN VIISAUS

Ernest Dowson(1867-1900)

Viisaus maailman minulle lausui:
  "Mene eteenpäin ja juokse, kilpailu on urhealle;
ehkä jokin kunnia vuoksesi odottaa!"
  "Kuin odottaa," sanoin, "varmasti, hauta."
  Sillä olin mietiskellyt riimua ruusujen,
  jonka palvojilleen pehmeä kuu paljastaa.

Viisaus maailman lausui: "On lehtiä laakerien:
  Mene eteenpäin ja juokse, sillä hyvä on voitto,
jälkeen huolen työteliäiden päivien."
  "Silti," sanoin, "olen oleva ruokaa suloista matojen,"
  kun kuljin mietiskellen riimua ruusujen,
  jonka tunnillaan kalpea, pehmeä kuu paljastaa.

Sitten lausuivat ääneni: "Miksi ponnistella tai juosta,
  tomuisilla maanteillä ainaisesti, turha kilpa?"
Saapuu pitkä yö, tähdetön, aurinkoa vailla,
  mikä valo on palveleva sinua kuten hänen kultaiset kasvonsa?"
  Sillä olin mietiskellyt riimua ruusujen
  ja tiesin jotkin salaisuudet jotka kuu paljastaa.

"Kyllä," sanoin, "koska hänen silmänsä ovat puhtaat ja suloiset 
  kuten liljat, ja hänen tukkansa tuoksu
on monta laakerinlehteä; ja ei ole sopivaa
  juosta vuoksi varjojen kun palkinto on täällä";
  ja menin lukien tuossa riimussa ruusujen
  jonka palvojilleen pehmeä kuu paljastaa.

Vaihtoehtoinen, alkuperäistä runomittaa tavoitteleva käännösversio:

Viisaus maailman minulle sanoi:
  "Mene eteenpäin ja juokse, urhealle on kilpa;
ehkä jokin kunnia viipyy vuoksesi!"
  "Kuin odottaa," sanoin, "varmasti, hauta."
  Sillä olin pohtinut riimua ruusujen,
  jonka palvojilleen pehmeä kuu tuo esiin.

Viisaus maailman lausui: "On lehtiä laakerien:
  Mene eteenpäin ja juokse, sillä hyvä on voittaa,
jälkeen huolen työteliäiden päivien."
  "Silti," sanoin, "oleva olen ruokaa matojen suloista,"
  kun kuljin mietiskellen riimua ruusujen,
  jonka tunnillaan kalpea, pehmeä kuu tuo esiin.

Sitten sanoivat ääneni: "Miksi ponnistella tai juosta,
  tomuisilla maanteillä ainaisesti, kilpa hyödytön?"

Saapuu pitkä yö, tähdetön, aurinkoa vailla,
  mikä valo on palveleva sinua kuten kasvonsa kultaiset hänen?"
  Sillä olin pohtinut riimua ruusujen
  ja tiesin jotkin salaisuudet jotka kuu tuo esiin.

"Kyllä," sanoin, "koska puhtaat ja suloiset ovat hänen silmänsä
  kuten liljat, ja hänen tukkansa tuoksu
on monta laakerinlehteä; ja ei ole hyväksyttävää
  juosta vuoksi varjojen kun on täällä etu";
  ja menin lukien tuossa riimussa ruusujen
  jonka palvojilleen pehmeä kuu tuo esiin.

Sapiantae Lunae on suomennettu kokoelmasta The Poems of Ernest Dowson(1905), sivut 68-69. Se ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Verses(1896).

#ErnestDowson #Dekadenssi #Dekadentismi #FinDeSiécle #Kirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous