KOLME NOITAA

Ernest Dowson(1867-1900)

Kaikki kuun valaisemat yöt ovat ohi,

   ja päivät harmaan ja ruskean;

ei orapihlajaa eikä apilaa,

   ja päivä ja yö ovat sama.

Ei kylä, eikä kaupunki

   kohtaa rasittuneita ja kyynelettömiä silmiämme;

tasangolla vailla sääliä,

   missä riutunut ruoho kuihtuu ja kuolee.

Me tulemme vaeltamaan halki sisällön

   päivän näkemättä valoa,

sillä jäkäläiset kätemme nojaavat

   loputtoman yön päätyihin.

Me, Artemiksen lapset,

    rakkaat keskoset kuun,

iloisessa ja hiljaisessa joukossa

    me ratsastamme luoksesi kohta.

Palavat suojavallit, ikuisesti palavat!

    Tuleen joka ei koskaan kuole

me kaipaamme, kaipaamme, kaipaamme

    iloisilla ja kyynelettömillä silmillämme.

Tasangolla vailla sääliä,

    (ei kylää, ei kaupunkia)

    missä riutunut ruoho kuihtuu ja kuolee.

The Three Witches, julkaistu kokoelmassa Verses(1896), on suomennettu kokoelmasta The Poems of Ernest Dowson(Lontoo ja New York: John Lane, 1905), sivuilta 127-128.

#ErnestDowson #Dekadenssi #Englanti #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #FinDeSiècle #Kirjallisuus #Käännöksiä #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunot #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Runosuomennokset #Suomennoksia #Suomennos