OI AURINGONKUKKA

William Blake(1757-1827)

Oi Auringonkukka! ajasta väsynyt,

joka lasket askeleet Auringon:

Etsien tuota suloista kultaista seutua

missä kulkijoiden matka on ohi.

Missä Nuoruus riutui pois halusta,

ja kalpea Neitsyt verhoutui lumeen:

Nouskoon haudoistaan ja pyrkiköön

minne Auringonkukkani tahtoo mennä.