LUONNOTAR HYMYN ALAS SUUNNATUN

John Keats(1795-1821)

G. A. W. :lle

Luonnotar hymyn alas suunnatun, ja silmäyksen sivuttaisen,

   missä jumalaisemmissa hetkissä päivän

   olet kaikkein suloisin? Kun kauas harhautunut

sokkeloihin suloisen lausunnan?

Tai kun tyynesti vaeltamassa hurmoksessa

   juhlallisen ajatuksen? Tai kun lähtien,

   huolettomin asuin, kohtaamaan säteen aamun,

säästät kukkaset tanssissasi labyrinttimaisessa?

Onnellista on kun rubiinihuulesi suloisesti avautuvat,

   ja niin pysyvät, koska kuuntelet:

Mutta ilahduttamaan olit kasvatettu niin täydellisesti

   että en koskaan voi sanoa mikä mieli parhain on.

Yhtä vitkaan olen lausuva mikä sulottarista puhtaimmin

   lankeaa edessä Apollon kuin toiset.

Tämä runo on suomennettu kokoelmista Selected Poems(1996), missä se on osa sonettien kokonaisuutta otsikoituna roomalaisella numerolla VI., teoksen sivulla 36, ja The Poetical Works of John Keats(1884), missä se on otsikolla 19. To G. A. W.  Olen erittäin epävarma siitä, miten runon loppu which grace more neatly trips it before Apollo than the rest pitäisi kääntää; nyt valitsemani vaihtoehto on hyvin todennäköisesti virheellinen tulkinta.

#JohnKeats #Kirjallisuus #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #RomantiikanRunous #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous