William Butler Yeats(1865-1939)
En omaa yhtään onnellisuutta unelmoidessani Broceliandesta;
enkä Avalonin ruohonvihreästä ontosta kummusta, enkä Iloisesta Saaresta,
missä eräs löysi Lancelotin mielipuolisena ja kätki hänet hetkeksi,
enkä Uladhista kun Naoise oli avannut purjeen tuuleen,
enkä maista jotka vaikuttavat liian hämäriltä ollakseen taakkoja sydämelle,
Maasta aallon alla, missä poissa kuun valosta ja auringon
seitsemän vanhaa sisarta kiertävät lankoja kauan eläneiden,
Tornin maasta, missä Aengus oli paiskannut portit erillensä,
ja Ihmeiden metsästä, missä surmaa härän aamunkoitossa
löytääkseen sen yön laskiessa asetettuna kultaiselle katafalkille:
Siellä on paljon kuningattaria kuten Branwen, ja Guinevere;
ja Niam, ja Laban, ja Fand, joka kykeni muuttumaan saukoksi tai vasaksi,
ja metsän nainen, jonka rakastaja muutettiin sinisilmäiseksi haukaksi;
ja josko menen unissani ohi metsämaan, tai linnakkeen, tai rannan,
tai väettömillä aalloilla kuninkaat kiskomassa airoja,
kuulen harpun kielten ylistävän heitä tai kuulen murheellisen puheen.
Vuoksi tarinan kuulemani alla ohuen sarven
kolmannen kuun, joka riippui välissä päivän ja yön,
unelmoida naisista joiden kauneus sulkeutui hämmästyksessä,
jopa vanhassa tarinassa, on taakka olla kantamatta.
Under the Moon julkaistiin The Speaker -lehdessä vuonna 1901 ja sitten kokoelmassa In The Seven Woods: Being Poems Chiefly of the Irish Heroic Age(1903).
Runossa on alullaan Yeatsin myöhempi kosminen mytologia, jota hän kehitti teoksessaan Näky(2021; A Vision, 1925):
When we come to consider A Vision, we have again an ordered cosmic dance... and over all the moon’s influence as a deterministic factor in virtue of which man oscillates between Choice and Chance. Man’s life is a microcosm of the larger cycles of history.
T. R. Henn(1901-74): The Lonely Tower: Studies in the Poetry of W. B. Yeats(1950, 1965).
Broceliande on myyttinen metsä Bretagnessa, jossa Merlin-velho on vankina tammen sisällä. Bretoniksi metsän nimi on Brekilien. Pampontin metsän, joka kattaa vain neljäkymmentä neliökilometriä, 30 kilometriä länteen entisen Bretagnen herttuakunnan pääkaupungista Rennesistä, katsotaan olevan jäänne tästä metsästä.
Avalon Yeats kirjoittaa lähes sähkösanomatyyliin, "Nor Avalon the grass green hollow", mikä viittaa kuningas Arthurin tarustoon yhdistämällä Avalonin saaren, jolle haavoittunut Arthur kuljetettiin taruston tunnetuimmissa versioissa, ja Arthurin laajalle levinneen tarun nukkuvan, vuorenalaisen kuninkaan paikallisenä ilmentymänä. Arthur nukkuu luolassa kukkulan alla, jonka nimi on "Hollow Hill", tämän ollessa käsitetty joskus Glastonbury Torin kukkulaksi, joka aikanaan nyt kuivatetun suomaan ympäröimänä saarena olisi ollut Avalon. Virkettä on mahdoton suomentaa suoraan niin ettei siitä tulisi useimmat lukijat ymmälleen jättävää siansaksaa "eikä Avalon ruohonvihreä ontto" jne.
Joyous Isle alkuperäistekstin rivin kaksi lopussa omasi, oletin, suomalaisen nimen Arthurin tarustoon liittyvissä käännöksissä, mutta en sellaista kyennyt löytämään.
Eräs on Elaine, Lancelotin aviottoman pojan Galahadin äiti, jonka kanssa Lancelot oli maannut juotuaan Elainen isän kuningas Pellesin tarjoamaa taikajuomaa, joka sai hänet kuvittelemaan Elainen olevan hänen rakastamansa Guinevere.
Uladh on Ulster Irlannin pohjoisosassa. Naoise eli Noísi on kohtalokkaasti palaamassa Irlantiin Skotlannista.
Naoise eli Noísi. Naoisen kilpakosija, Ulsterin kuningas Conchobar Mac Nessa, surmasi hänet veljineen saadakseen omakseen kauniin Deirdren, joka vuorostaan surmasi itsensä välttyäkseen joutumasta tämän vaimoksi. Tarinan varhaisin säilynyt versio on Longes mac n-Uislenn(noin 1160). Runossa hän on juuri palaamassa kohtalokkaasti Irlantiin Skotlannista.
Branwen ferch Llŷr on hahmo Mabinogissa("Tarina"), Charlotte Guestin(1812-95) kokoamassa ja englanniksi kääntämässä yhdentoista proosatarinan kokoelmassa, jonka tarinat otettiin käsikirjoituksista Llyfr Gwyn Rhydderch(Rhydderchin valkoinen kirja, koottu vuoden 1350 jälkeen, ehkä 1382-1400) and Llyfr Coch Hergest(Hergestin punainen kirja, koottu ehkä noin 1382-1410, joskin jotkin arviot sijoittavat sen niinkin myöhään kuin noin vuoteen 1450.) Branwenin avioliitto Irlannin kuninkaan Matholwchin kanssa ja tältä saamansa huono kohtelu johtavat sotaan, jossa Matholwch, tämän Branwenin kanssa saama poika Gwern, ja Branwenin veljet, mukaan lukien Britannian kuningas, jättiläinen Bendigeidfran, Brân Siunattu, kuolevat. Branwen jää eloon ja palaa takaisin Walesiin veljensä seitsemän soturin kanssa, ainoiden eloonjääneiden tämän koko Irlantiin matkanneesta sotajoukosta.
Maa aallon alla on kuolleiden maailma irlantilaisessa tarustossa.
Seitsemän sisarusta ovat Alexander Norman Jeffaresin(1920-2005) teoksen A Commentary on the Collected Poems of W. B. Yeats(1968), sivu 96, mukaan ehkä seitsemän planeettaa, Merkurius, Venus, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus.
Tornin maa on Jeffaresin mukaan ehkä viittaus taruhahmon, rakkaudenjumala Aengusin asuttamaan lasiseen taloon Yeatsin runossa The Harp of Aengus(1900).
Ihmeiden metsä ja härkä viittaavat Sheila O'Sullivanin (W. B. Yeats's Use of Irish Oral and Literary Tradition, 1971) mukaan tarinoihin Giolla an Fhiugha (The Lad of the Ferule, "Patukan poika", noin vuodelta 1800) ja Eachtra Cloinne Righ na h-Ioruaidhe(Adventures of the Children of the King of Norway, "Norjan kuninkaan lasten seikkailut", ehkä 1600-luvulta), joiden englanninkieliset käännökset olivat ilmestyneet myöhemmän Irlannin tasavallan presidentin Douglas Hyden(1860-1949) toimittamana yhteisniteenä vuonna 1899 ja olivat Yeatsin omistuksessa hänen kirjoittaessaan runon.
Niamh, Laban ja Fand ovat tuonpuoleisen, kuolleiden maailman jumalan Aéd Abratin tyttäriä ja rakkaudenjumala Aengusin sisaria. Niamh rakastui irlantilaiseen sankariin Oisíniin ja toi hänet asumaan luokseen tuonpuoleiseen kuuluvalle Tír na hÓigen saarelle, jossa aika kului eri tavalla kuin kuolevaisten maailmassa. Oisínin palatessa Irlantiin hänen vietettyään kolme vuotta Niamhin kanssa, oli Irlannissa kulunut kolmesataa vuotta, ja kosketettuaan Irlannin kamaraa hän vanheni nopeasti ja kuoli. Laban (Lí Ban) ja Fand kykenivät muuttumaan merilinnuiksi, ja heidän tässä muodossaan ollessaan Irlannin taruston keskeisiin sankarihahmoihin kuuluva Cúchulainn yritti saalistaa heidät. Rangaistukseksi he pieksivät hänet otettuaan taas naisten hahmon. Myöhemmin Cúchulainnilla oli suhde Fandin, meren ja tuonpuoleisen jumalan Manannán mac Lirin vaimon, kanssa. Manannán, joka esiintyy hieman eri muodoissa Irlannin, Mansaaren ja Walesin tarustoissa, liitettiin Avalonin kaltaisiin tuonpuoleisiin onnellisiin maihin ja saariin kuten Emain Ablach. Lí Ban on kristillisemmässä versiossaan kuolevaisen kuninkaan tytär, joka muuttui merenneidoksi ja hänen koiransa saukoksi. Vietettyään merenneitona kolmesataa vuotta - kuten Oisín Niamhin seurassa - jäätyään kiinni kalastajan verkkoon hänelle annettiin kristillinen kaste ja hän kuoli heti.
Metsän nainen Jeffares ei kykene selittämään kohtaa, todeten että tällä ja tämän rakastetulla oli kuitenkin ilmeisesti yhtä huono kohtalo kuin muilla runossa mainituilla.
Linnake on käännös Yeatsin sanasta "dun" joka voisi tarkoittaa myös kukkulaa, mutta Jeffaresin mukaan on Yeatsilla tässä merkityksessä "fort".
Kuvituksena on John Singer Sargentin(1856-1925) runoilijasta tekemä muotokuva Yeatsin teokseen Collected Poems(1908).
#WBYeats #WilliamButlerYeats #Yeats Irlanti #Irlanti #IrlanninKirjallisuus #IrlanninRunous #IrlantilainenKirjallisuus #IrlantilainenRunous Kirjallisuus #Kirjallisuus Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka Käännösruno #Käännösruno Käännösrunoja #Käännösrunoja Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Maailmankirjallisuus #Maailmankirjallisuus #Nobel #NobelinPalkinto #NobelinKirjallisuudenPalkinto Runo #Runo Runoja #Runoja Runokäännöksiä #Runokäännöksiä Runokäännös #Runokäännös Runosuomennos #Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous Runoutta #Runoutta Suomennoksia #Suomennoksia Suomennos #Suomennos
