Charles Baudelaire(1821-1867)
Usein, huvittaakseen itseään merimiehet
vangitsevat albatrossin, merten suuren linnun -
jotka seuraavat, verkkaiset matkakumppanit,
katkerilla syvyyksillä liitävää alusta.
Tuskin he ovat asettaneet ne kansilankuille,
kun nämä taivaansinen kuninkaat, kömpelöinä ja häpeissään,
antavat säälittävästi suurten valkoisten siipiensä
raahautua airojen lailla sivuillaan.
Tämä siivekäs matkaaja, kuinka kömpelö ja heikko hän onkaan!
Hän, äskettäin niin komea, kuinka koominen hän on ja ruma!
Joku vaivaa hänen nokkaansa lyhyellä piipullaan,
toinen matkii, ontuen, pahoinvoivaa olentoa joka lensi!
Runoilija muistuttaa pilvien ruhtinasta
joka on ystävällinen myrskytuulelle ja nauraa jousimiehelle;
karkoitettuna maankamaralle pilkkahuutojen keskelle,
hänen siipensä, jättiläisen, estävät häntä kävelemästä.
(L'albatros, 1857, julkaistu 1859.)
Käännetty Eli Siegelin(1902-1978) englanniksi tekemään käännökseen vertaillen ja Antti Nylénin suomennoksen tulkintavalintoja tietoisesti välttäen.
#CharlesBaudelaire #Kirjallisuus #Käännös #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runous #Runoutta #Suomennos
