RUNOILIJA JA KUVANVEISTÄJÄ

Mary Elizabeth Coleridge(1861-1907)

Neitona kiinni saamana ja sitomana

kautta taian äänen

suloisemman kuin kuolevainen korva

koskaan ennen on kyennyt kuulla,

niin istuin, ja luin, ja luin

mitä sanoi muinainen runoilija,

"Ihminen on heikko, Jumalat vahvoja,"

tämä on laulun taakka.

Kun näin kuolemattomat kasvot,

Jumalten ja Sankareiden, Luonnotarten ja Sulottarien,

Faunien ja Satyyrien karvaisine korvine,

olentojen joita kukaan kuolevainen ei koskaan pelännyt,

Venuksen mutta leidin suloisen,

Kupido leikkien jaloissansa,

"Ei!" huusin, "väärässä on runoilija,

Jumalat ovat heikkoja, mutta ihminen on vahva!"

(Poet and Sculptor; Poems, 1908.)

En ole löytänyt mitään tarkkaa vastaavuutta Coleridgen runossa olevalle lainaukselle "Man is weak, the Gods are strong,". Kyseessä lienee hyvin, hyvin vapaa lainaus. Runoilijan pikkuserkun Edward Philip Coleridgen(1863-1936) Euripideen(n. 484 - 406 eaa) Hekabe(n. 424 eaa) näytelmän käännöksestä Hecuba(1891) löytyy I may be a slave and weak as well, but the gods are strong, and custom too which prevails o'er them. Coleridgen omalta ajalta löysin lähimmän vastaavuuden australialaissyntyisen, uusiseelantilaisen runoilijan ja koulumestarin David William Murray Burnin(1862-1951) lyhyestä runonäytelmästä Atys, joka julkaistiin Otago Daily Times -sanomalehdessä helmikuun 3. päivänä vuonna 1898 ja myöhemmin painettuna erikseen: The Gods are strong and man is weak, is weak. Burnin runonäytelmä perustuu Herodotoksen(n. 484 - n. 425 eaa) Historiateokseen, mutta tarkastelemistani käännöksistä en ole löytänyt kohtaa, johon Burn voisi oman kohtansa ammentaa. Voinemme otaksua, että Coleridge ei ole ollut tietoinen Burnin runonäytelmästä. Koska en ole tietoinen Coleridgen runon alkuperäisestä julkaisuajankohdasta, on mahdollista Burn olisi ehkä voinut lukea hänen runonsa ennen runonäytelmänsä kirjoittamista. Oletan siten, että Coleridge perustaa lainauksensa pikkuserkkunsa tekemään Euripideen näytelmän käännökseen, ja "By the magic of a sound / Sweeter far than mortal ear / Ever yet attained to hear" on ylitsevuotava ylistys sukulaisen käännökselle (jonka kohtaa runoilija kuitenkin "parantelee" runossaan "lainatessaan" sitä).

Kuvituksena on runoilijan aikalaisen, englantilaisen kuvanveistäjän Charles Bennet Lawes-Wittewrongen(1843-1911) veistos Venus ja Kupido(Venus and Cupid, 1873).

#MaryColeridge #MaryElizabethColeridge #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennoksia #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos