William Ernest Henley(1849-1903)
Keskiyön mahossa sydämessä,
kun varjo sulkeutuu ja avautuu
äänekkäiden liekkien sykkiessä ja lepattaessa,
voin kuulla vesisäiliön vuotavan.
Tiputellen, pisaroiden, rytmissä,
epäsäännöllisessä, epätasaisessa, puoliksi sointuisassa,
kuin mitat matkittu luonnolta
musiikin varhaislapsuudessa;
kuin hyönteisen surina,
hiljainen, järjetön, periksiantamaton...
Minun täytyy kuunnella, kuunnella, kuunnella
keskittymisen kiihkossa;
kunnes se valuttaa sydänjuurilleni,
ja minun elämäni itse menee tiputellen,
pisaroiden, tiputellen,
tip-tip-pisaroinnissa, vesisäiliön tiputtelussa.
[Nocturn; A Book of Verses, 1891(1. painos 1888), sivut 43-44.]
Runo on kirjoitettu sairaalassa Henleyn sairastaessa luun tuberkuloosia, joka johti hänen toisen jalkansa amputoimiseen polven alapuolelta.
#WEHenley #WilliamErnestHenley #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runot #Runous
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti