SATAA

Edward Thomas(1878-1917)

Sataa, ja mikään ei liiku aidan sisällä

missään kautta puutarhan askeltamattoman, sankan

koiranputkimetsän. Sateen suuria timantteja

ruohonlehdillä ei ole ketään murtamaan,

tai pudonneita terälehtiä kauempana ravistamaan.

Ja minä olen lähes niin onnellinen kuin mahdollista

etsimään erämaata turhaan vaikka kunnolla,

ajattelemaan kahta kävelemässä, suutelemassa siellä,

läpimärkinä, silti unohtaen sateen suudelmat:

Surullista, myös, ajatella etten koskaan, koskaan uudestaan,

jollen yksin, niin onnellisena ole kävelevä

sateessa. Kun käännyn pois, sen ohuella varrella

iltahämärän teroittamana olemattomuuteen, koiranputkenkukka

piirtyy, ripustettuna liikkumattomaksi ja haamumaisen valkoisena,

menneisyys leijumassa kun se vierailee valon luona uudestaan.

It Rains, kirjoitettu 11.-13.05.1916, julkaistiin kokoelmassa Poems( 1917) sivulla 28. Se on tähän on käännetty Edna Longleyn(1940-) toimittamasta kokoelmasta The Annotated Collected Poems(Tarset: Bloodaxe 2008), sen sivulta 121.

Longleyn mukaan runon taustalla ovat runoilijan muistiinpanot tarkemmin määrittelemättömästä lontoolaisesta puutarhasta jossa hän oli ollut yksin, sekoittuneina joko muistoihin hänen vaimostaan Helenistä, tai hänen rakastumisestaan paljon nuorempaan Hope Webbiin vajaa vuosikymmen ennen runon kirjoittamista.

#EdwardThomas #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos