Edward Thomas(1878-1917)
Viimeinen valo on sammunut maailmasta, paitsi
tämä kuunvalo lepäämässä ruoholla kuin kuura
korkean lehmuksen varjon reunan takana.
On kuin kaikki muu olisi nukkunut
monta aikakautta, unohtumattomina ja kadonneina
ihmiset jotka olivat, asiat tehdyt, kauan sitten,
kaikki mitä olen ajatellut; ja vain kuu ja minä
elämme yhä ja täällä seisomme joutilaina haudan yllä
minne kaikki on haudattu. Molemmilla on vapaus
uneksua mitä voisimme tehdä jos olisimme vapaita
tehdä jonkin asian jota olimme janonneet kauan,
kuu ja minä. Ei ole ketään vähemmän vapaata kuin
joka ei tee mitään ja jolla ei ole mitään muuta tehdä,
ollen vapaa vain sille mikä ei ole hänen mieleistänsä,
ja mikään ei ole mielellensä. Jos jokainen tunti
kuin tämä kulumassa jonka olen kuluttanut keskellä
toisten viisaampien jolloin olen unohtanut
ihmetellä josko olin vapaa tai en,
olisivat kasattuina edessäni, ja eivät kadotettuina takana,
ja voisin ottaa ja kantaa ne pois
minun pitäisi olla rikas; tai jos minulla olisi voima
pyyhkiä pois jokainen ja olla taas
katumatta, minun pitäisi olla rikas ollakseni niin köyhä.
Ja silti olen yhä puoliksi kipuun rakastunut,
siihen mikä on epätäydellistä, sekä kyyneliin että iloon,
asioihin joilla on loppu, elämään ja maahan,
ja tähän kuuhun joka jättää minut pimeyteen oven sisällä.
Liberty, kirjoitettu marraskuussa vuonna 1915, julkaistiin kokoelmassa Poems(1917).
#EdwardThomas #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti