Muistatko kaksi vanhaa ihmistä jotka ohitimme Kérityn tiellä,
lepuuttamassa säkkiään kivillä, märällä tienreunalla,
katsoen meitä valottomilla silmillänsä läpi kaatosateen, ja sitten uudestaan
kohti kiviä, ja vuoroveden pitkää valkoista linjaa:
Jäätyneitä aaveita jotka olivat lapsia kerran, aviomies ja vaimo, isä, ja äiti,
katsoen meitä noilla jäätyneillä silmillä;
oletko koskaan nähnyt mitään aivan niin kylmennyttä tai niin vanhaa?
Mutta me - kätemme toistemme ympärillä,
me emme tunteneet kylmyyttä!
Mutta me - kätemme toistemme ympärillä,
me emme tunteneet kylmyyttä!
[The Road to Kérity; The Farmer's Bride(Lontoo: The Poetry Bookshop 1921), sivu 57.]
Jouduin jakamaan jo alkuperäistekstissä pitkän viidennen suomennoksessa, jossa siitä välttämättä tuli vielä pidempi, kahdelle riville, suomennoksen viidennelle ja kuudennelle riville.
Kérity on 451 asukkaan satamakylä, osa Penmarchin kommuunia, Bretagnen lounaiskolkassa Atlantin valtameren rannalla.
Rivin neljä "kivet"("rocks") voisivat tarkoittaa joko merenrannan kiviä tai alueen megaliitteja. Penmarchin kommuunin alueella on neljä megaliittista rakennelmaa, tai oli, koska niistä suurin ja merkittävän on tuhottu: "Madeleinen rivit" koostui neljästä kilometrin pituisesta kiviristöstä, ulottuen Plomeurin kommuunin alueella, joita 1800-luvun loppupuolella oli jäljellä vielä noin 200. Ne tuhottiin kaikki 1960-luvulle tultaessa, mutta pieni joukko kiviä pelastui ollen hautautuneina hiekkadyynien alle, ja on sittemmin pystytetty lyhyeksi riviksi.
#CharlotteMew #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti