Mathilde Blind(1841-1896)
Jos vain rakastaisimme sitä mikä ei pois väisty!
Aurinkoa joka jokaisena aamuna hohtaa yhtä kirkkaasti
kuin kun se ensimmäistä kertaa nousi maailman ensimmäisenä vuonna;
tuoreet vihreät lehdet jotka kahisevat varvussa.
Aurinko on hohtava, lehdet oleva yhtä koreita
kun haudat ovat täynnä kaikkea mitä sydämemme piti kalliina,
kun ei sieluakaan niiden jotka rakastivat meitä täällä,
ei yhtäkään, ole meille jätetty - kuihtumisen olennoille.
Kyllä, rakasta pysyvää Maailmankaikkeudessa
mikä oli ennen, ja on jälkeemme oleva.
Eikä myöskään ikuisesti haikaile ja turhaan huuda
ihmisrakkautta - olentoja jotka muuttuvat tai kuolevat;
kuolevat - muuttuvat - unohtavat: välittää niin on kirous,
silti kirottuja olemme ennemmin kuin olla näin välittämättä.
Saving Love on suomennettu kokoelman Songs and Sonners(1893) sivulta 99.
#MathildeBlind #Kirjallisuus #Käännös #Käännöruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti