JÄTTÄKÄÄ, OI JÄTTÄKÄÄ MINUT SURUIHINI

William Blake(1757-1827)

Jättäkää, oi jättäkää minut suruihini;

täällä istun ja pois hiivun,

kunnes en enää ole muuta kuin henki,

ja kadotan muodon savisen.

Sitten jos sattumalta pitkin tätä metsää

joku kävelee poluttomia reittejä,

halki hämärän hän on näkevä varjoni

kuuleva ääneni tuulenvireessä. 

(Leave, O leave me to my sorrow, noin 1784.)

#WilliamBlake #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

KORKEA TAIVAS

Edward Thomas(1878-1917)

Tänään tahdon taivaan,

korkeiden kukkuloiden huiput

yllä viimeisen miehen talon,

pensasaitojensa, ja lehmiensä,

missä, jos tahdon, katson

alas yhtäläisesti lampaaseen ja mustavarikseen

ja kaikista asioista jotka liikkuvat

näen vain hiirihaukan yllä: -

Ohi kaikkien talojen, ohi piikkiherneen

ja orapihlajoiden, missä mikään ei estä

silmien halua

taivaaseen, ei muuhun kuin taivaaseen.

Väsyn metsiin

ja pensasaitojen puiden

kaikkiin paljouksiin. Ne eivät ole enempää

kuin vesikasveja tällä pohjalla

ilman joen

peninkulmia syvän, peninkulmia laajan, missä

olen kuin kala joka elää

ruohoissa ja mudassa ja anna

ei sille mikä on yllään mitään ajatusta.

Voisin olla suutarikala sillä mitään en

tehdä voi tänään

alhaalla metsäisellä savella.

Jopa suutarilla on päiviä

jolloin hän kelluu ylös ja leikkii

keskellä lumpeidenlehtiä

ja näkee taivaan, tai sure

ei jos ei mitään näe:

Kun minä, minä tiedän että puut

ovat ruohoja, pellot mutaa, ja minä

kohoaisin ja kulkisin kauas

missä lumpeet ovat.

The Lofty Sky, kirjoitettu 10. tammikuuta vuonna 1915, on suomennettu kokoelmasta Last Poems(Lontoo: Selwyn & Blount 1918).

Runon ongelmina ovat esimerkiksi sana "weeds" jota runoilija käyttää kuvaamaan mitkä ovat selvästi vesikasveja; ehkä lyhenne sanasta "duckweeds", limaskat, tai ehkä kyse voisi olla "vesiruohosta" kuten sätkimet, jokin vedessä elävistä Ranunculus-lajeista. Mutta mitä se on, on epämääräistä. Pelkkä kääntäminen "ruohoksi" ei vaikuta oikealta ratkaisulta, mutta pohdittuani "vesikasveja" ja "vesiruohoa" olen lopulta kääntänyt kohdan vain "ruohoksi", niin huonolta ratkaisulta kuin se minusta vaikuttaakin. Olen hieman emmittyäni kääntänyt sanan "tench" "suutarikalaksi" pelkän "suutarin" sijaan kun se ensimmäisen kerran mainitaan, tuodakseni sen osalta selkeästi ilmi, että kyse on tosiaankin kalasta, mikä ei lauseesta itsestään kävisi itsestäänselvästi ilmi, vaikka runon loppuosa sen tietenkin tekee. Kyseisen lauseen alkuperäistekstin rakenne I might be a tench for aught / That I can do to-day / Down on the wealden clay on hieman ongelmallinen säilyttää käännettäessä, joten olen yksinkertaistanut sitä suomennoksessani. Olen jättänyt pois yhden välimerkin runon alusta joka vaikutti tarpeettomalta suomennoksessa, toisen ja kolmannen rivin välissä.

#EdwardThomas #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

AAMU

William Blake(1757-1827)

Löytääkseni reitin Läntisen,

suoraan halki Vihan Porttien

pakotan tieni;

suloinen Armo johdattaa minua eteenpäin

pehmeällä katuvaisella valituksella:

Näen koiton päivän.

Sota miekkojen ja keihäiden,

sulattama kasteisten kyynelten,

haihtuu korkealla;

Aurinko on vapautettu peloista,

ja myötä pehmeiden kiitollisten kyynelten

taivaalle kohoaa.

(Morning; kirjoitettu 1800-10, mahdollisesti ennen 1804.)

#WilliamBlake #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

LONTOO

William Blake(1757-1827)

Vaellan halki jokaisen likaisen kadun,

lähellä missä likainen Thames virtaa,

ja panen merkille jokaisissa kasvoissa jotka kohtaan

merkit heikkouden, merkit murheen.

Jokaisessa huudossa jokaisen Ihmisen,

jokaisessa Imeväisen pelonhuudossa,

jokaisessa äänessä, jokaisessa kirouksessa,

mielen takomat kahleet kuulen.

Kuinka nokikolarin huudossa

jokainen mustuva kirkko kauhistuttaa;

ja huokaus kovaonnisen sotilaan

juoksee verenä alas palatsin muureja.

Mutta eniten halki keskiyön katujen kuulen

kuinka nuoren porton kirous

sättii imeväisen kyyneltä,

ja turmelee vitsauksilla avioliiton kiesit.

(London; Songs of Experience, 1794.)

Kiesit on käännökseni sanalle "hearse", jonka kuolemaan liittyvät merkitykset vaikuttaisivat äkkiä ilmeisiltä runon kontekstissa, mutta runon säkeistön alkuperäisen version vuoksi se ei vaikuta olevan tässä kielteisessä merkityksessä itsessään - kuten "ruumisvaunut" - koska avioliittoa itsessään kuvataan sanalla "hearse", eli se herättää ajatuksen yhteisestä matkasta samoissa vaunuissa elämän halki.

#WilliamBlake #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

SATEEN JÄLKEEN

Edward Thomas(1878-1917)

Sade yön ja päivän ja yön

loppuu valossa

tämän kalpean tukahdetun päivän. Tähyävä aurinko

näkee mitä on tehty.

Tiellä puiden alla on reuna uusi

purppuraisen sävyn

sisällä rajan kirkkaan ohuen ruohon:

Sillä kaikki mikä

marraskuu on jättänyt lehdistä on revitty

pähkinäpuista ja orapihlajoista

ja suuremmista puista. Halki tiheikön

ei yksikään kuollut lehti putoa

harmaalle ruoholle, vihreälle sammaleelle, ruosteenkeltaiselle saniaiselle,

tuulen palatessa:

Lehdykkäiset karistetut saarnesta

ovat ohuesti levinneinä

tiellä, kuin pienet mustat kalat, koristeina,

kuin ne leikkisivät.

Mikä riippuu lukemattomista oksista siellä alhaalla

niin kovana ja paljaana

on kaksitoista keltaista omenaa suloiset nähdä

metsäomenapuussa.

Ja jokaisella oksalla jokaisessa puussa metsänotkossa

laskemattomia

kristalleja sekä tummia että kirkkaita sateesta

joka alkaa jälleen.

After Rain, kirjoitettu joulukuussa vuonna 1914, on suomennettu kokoelmasta Last Poems(Lontoo: Selwyn & Blount 1918).'

Runon taustaa:

An entry in FNB79 from 14th December 1914, shortly before he wrote the poem, describes:

"Dripping clear (wind light) after days of rain and about 12 yellow apples are scattered smooth bright all over big crab in leafless dark copse (below Lupton's steps) All boughs and berries plastered with rain drops. Robin sings. Linnet twitters flying. Rain shines on boughs and drops on dead leaves(.) Stoner has a green edge of grass but also under that a purpled narrow edge of dead moist leaves thick together."

..............

 

He was drawing on an observation on 26th October noted in FNB 70:

"The little leaves of the ash by Wick Green are black & lie stamped in the hard wet rd like little fishes."

#EdwardThomas #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

TUON TYTÖN KIRKKAAT SILMÄT

Edward Thomas(1878-1917)

Tuon tytön kirkkaat silmät täysin kätkivät kaiken

paitsi että oli jotakin paljastaa.

Ja mitä minun sanoivat välillä?

Ei enempää: ei vähempää. Ne ovat vain sinettinä

jota ei saa murtaa kunnes olen kuollut;

ja sitten turhaan. Jokainen meistä

tänä aamuna tehtävissämme jätti mitään sanottuna,

huolimatta monista sanoista. Olimme täten sinetöidyt,

kuin haudat. Enkä ennen kuin nyt saattanut myöntää

että kaikki mistä välitin oli nautinto ja kipu

jota olin maistanut kivisessä suorakulmaisessa auringonvalossa,

tai pimeillä luostaripihoilla, tai varjossa ilmavan plataanin,

kun musiikki pauhasi ja lapset, rivi jälkeen rivin,

marssivat ohi, kätkien "SEITSEMÄNTOISTA KOLMEKYMMENTÄYHDEKSÄN."

That Girl's Clear Eyes, kirjoitettu lokakuussa vuonna 1916, on suomennettu kokoelmasta Last Poems(Lontoo: Selwyn & Blount 1918).

#EdwardThomas #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

TUNTEMATON

Edward Thomas(1878-1917)

Hän on mitä kaunein,

ja kun he näkevät hänen ohi kulkevan

runoilijoiden rouvat

eivät enää katso lasiin

vaan jälkeensä.

Karulla nummella

juosten kuun alla

hän houkuttelee runoilijan,

kerran ylpeän tai onnellisen, pian

kauas oveltansa.

Junan vierellä,

koska näkivät hänen lähtevän,

tai eivät nähneet häntä,

matkalaiset ja katsojat tietävät

toisen tuskan.

Pelkkä puute

hänen on enemmän minulle

kuin toisten läsnäolo,

josko elämä suurenmoinen on

tai täysin musta.

Minä en ole nähnyt,

minulla ei ole uutisia hänestä;

voin kertoa vain

hän ei ole täällä, mutta siellä

hän olisi voinut olla.

Hän on suudeltavissa

kenties vain toimesta minun;

hän voi olla etsimässä

minua eikä ketään muuta; hän

ei ehkä ole olemassa.

The Unknown, kirjoitettu helmikuussa vuonna 1916, on suomennettu kokoelmasta Last Poems(Lontoo: Selwyn & Blount 1918).

#EdwardThomas #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

ENSI KERTAA TUNNETTU MENETETTYÄ

Edward Thomas(1878-1917)

En ollut koskaan huomannut sitä

kunnes se oli poissa, - kapea risukko

missä nyt metsämies hakkaa

viimeisiä pajuista vesurillansa.

Se ei ollut muuta kuin ylikasvanut pensasaita.

Yhden niityn henkäyksen päässä

ohitin sen päivittäin.

Nyt oli luunpaljas multa,

ja musta välissä kahden niityn vihreän,

vaikka päät juuri leikattujen

pähkinäpensaskimppujen tekivät joitakin hyvityksiä

kiillolla kuin olisivat olleet kukkia.

Outoa että se oli voinut kätkeytyä niin lähellä!

Ja nyt näen katsoessani

että pieni kiemurteleva puro,

sivuhaaran sivuhaara, kohoaa siellä.

First Known When Lost on suomennettu kokoelmasta Last Poems(Lontoo: Selwyn & Blount 1918).

#EdwardThomas #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Suomennos

UUSI KÄSKY

Max Plowman(1883-1941)

Vieroita rakkautesi, oi vieroita rakkautesi!

   Opeta hänet juoksemaan yksin;

tai olet löytävä imeväisen kyyhkysi

   kasvaneen korppikotkaksi.

"Mandatum Novum" on suomennettu kokoelmasta The Golden Heresy(1914), sen sivulta 32.

#MaxPlowman #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

KAKSI MAAILMAA

Max Plowman(1883-1941)

       "Kuinka kauhistuttava sitten on kuoleman kenttä,

       missä hän repii taivaan holvin,

       ja ravisuttaa portteja helvetin!"

Oi Kuolema, oi Kauhu sodasta syntynyt!

Tuhoaisit tämän suopean maan,

ja kuurouttaisit rautaisella karjunnalla

musiikin jonka rakkaus voi esiin tuoda;

                             mutta on sfääri

                             jota et voi kuulla

                             laulaen hurmiotansa;

rakkaani ja minä sävellämme maailman jota et voi kaapata.

                 Olemme maailma täydellinen rakkaudessa

                 joten voit jakaa maailmasi erillensä;

                 taivaat liikkuvat houreisella epäsovulla,

                 ja halkaisevat maan helvetillisellä ukkosella;

                             minun ja rakkaani

                             täytyy vain huoata

                             sopimus sydämemme

ja katso! maailmamme on täydellinen - meidän ei lausua tarvitse

                 sanaakaan.

                 Raivoa kuten tahdot, häiritsevä Kuolema,

                 sinulla ei ole mitään voimaa pitää meitä yksinäisinä;

                 rakkaus hengittää - sinä häviät henkäyksessä:

                 Et voi erottaa minkä rakastavaiset yhdistävät.

                             Huuda, valita ja itke,

                             rakkaani ja minä

                             emme ole peloissamme.

Tämän päivän lopussa olemme nukkuva valaistuneina.

                                                                                      Kesäkuu, 1915.

The Two Worlds on suomennettu kokoelmasta A Lap Full of Seed(Oxford: B. H. Blackwell 1917), sen sivuilta 77-78.

Runon alussa oleva lainaus on William Blaken(1757-1827) lyhyestä runonäytelmästä King Edward the Third(1783).

#MaxPlowman #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

ŠIROKKO

Max Plowman(1883-1941)

"Kauhu karjuu talossa,

mutta Sääli seisoo oven edessä."

"Puu antaa vuodessa kahdettoista hedelmät, uuden sadon kerran kuukaudessa, ja sen lehdistä kansat saavat terveyden."

Oi kauhun päivät, oi murheen päivät!

Suitsettomat tuulet ruoskivan kiistan

ovat pyyhkäisseet kansankunnan parantavan  lehden 

varjoisasta Elämänpuusta.

Leijuen kohti kuoleman katkeraa virtausta

säälin parantavat lehdet,

kannetut joella veren juovittamalla

tuhlatut ylle pyörteilevän vuoksen.

Kun rauhattomien kivistävien oksien halki

raivo tuijottaa säälimättömillä silmillä leimuavilla

ja aina myrskyn huoatessa

kammottavat valitukset piinan nousevat.

Oi kauhun päivät, oi murheen päivät!

Milloin on Puu esiin laittava silmunsa?
Milloin ovat lehtensä taas varjon antava,

ja parantava mahla nouseva juuristansa?

                                                              Lokakuu, 1914.

Sirocco on suomennettu kokoelmasta A Lap Full of Seed(Oxford: B. H. Blackwell 1917), sen sivulta 67.

Mark "Max" Plowman oli englantilainen kirjailija, kirjallisuustoimittaja, rauhanaktivisti ja toimittaja. Plowmanin tiilitehtaan omistaneet vanhemmat kuuluivat Plymouthin veljien herätysliikkeeseen. Koulunkäynnin 16-vuotiaana jättänyt Plowman toimi perheyrityksessä vuoteen 1909 asti ja sen jälkeen toimittajana. Hän liittyi vapaaehtoisena armeijaan joulukuussa vuonna 1914, palveli ensin lääkintämiehenä ja siirrettiin sen jälkeen omasta pyynnöstään eturintamaan taistelutehtäviin. Tykinammuksen aiheuttama aivotärähdys ja taisteluväsymys veivät hänet tammikuussa vuonna 1917 sotasairaalaan Skotlannissa. Toivuttuaan hän kieltäytyi palaamasta yksikköönsä vedoten uskonnollisiin syihin ja hänet tuomittiin sotaoikeudessa, mutta vapautettiin palveluksesta. Toisen maailmansodan jälkeen hän toimi vakaumuksellisena pasifistina rauhanliikkeessä ja auttoi Espanjan sisällissodan lapsipakolaisia.

Sirokko on Saharan autiomaasta alkunsa saava tuuli, joka saa aikaan hiekkamyrskyjä, ja ylitettyään Välimeren, kylmiä tuulia ja sateita.

Runon alun lainauksista ensimmäinen on William Blakelta(1757-1827), toinen on Raamatun Ilmestyskirjasta, 22:2. Koska nykysuomennos poikkeaa Plowmanin käyttämästä, olen antanut suomennoksessa lauseen kokonaan Raamatun nykykäännöksen mukaisesti, toisin kuin Plowmanin itse lyhentämän version suomennoksen, joka kuuluu "... ja puun lehdet olivat kansakuntien parantamiseksi."

#MaxPlowman #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

LASKE TUO PÄIVÄ HUKATUKSI

George Eliot(1819-1880)

Jos istut alas auringon laskussa

ja lasket teot jotka olet tehnyt,

ja, laskien, löydät

yhden uhrautuvaisen teon, yhden sanan

joka helpotti sen kuulleen sydäntä,

yhden silmäyksen mitä lempeimmän

joka laskeutui kuin paiste auringon minne meni -

silloin voit laskea tuon päivän hyvin kulutetuksi.

Mutta jos, koko pitkän päivän halki,

et ole ilahduttanut yhtään sydäntä, myönnöllä tai kiellolla -

jos, kaiken sen läpi

et ole mitään tehnyt jonka voit jäljittää

joka toi auringonpaisteen toisen kasvoille -

ei mitään tekoa mitä pienintä

joka auttoi jotakin sielua ja maksanut ei mitään -

sitten laske tuo päivä huonommaksi kuin hukatuksi.

(Count That Day Lost.)

#GeorgeEliot #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

RUNOILIJA

Gladys Cromwell(1885-1919)

Oi kerro minulle, oi kerro minulle,

kuinka johdatit

laulusi pisaroiksi

selkeiksi kuin sade?

Mikä työ, mikä suru,

mikä uhri,

kristalloi laulusi

tummanvihreään jäähän?

Mikä palava ilo

sen taas lämmitti

vesihöyryksi suloiseksi,

selkeäksi kuin sade?

Oi kerro minulle, kerro minulle,

sävelien ruhtinas - onko se työ,

onko se kipu,

onko se uhri?

(The Poet.)

Gladys Cromwell, varakkaan yhdysvaltalaissuvun tytär, julkaisi esikoisrunokoelmansa vuonna 1915. Tammikuusta vuonna 1918 lähtien hän oli kaksoissisarensa Dorothyn kanssa Punaisen Ristin palveluksessa Ranskassa. Tammikuun 19. päivänä vuonna 1919 molemmat hyppäsivät mereen matkustaja-alus S/S La Lorrainelta sen lähdettyä Bordeaux'n satamasta kohti Yhdysvaltoja. Heidän ruumiin

Lähde: Biographies of World War I Veterans: Abel - Isdell - Green-Wood

sa löydettiin maaliskuun 20. päivänä. Kaksi päivää myöhemmin Ranskan valtio myönsi heille Croix de Guerre -mitalit.

ONKO HÄN SOKEA?

Matsuo Bashõ(1644-1694)

"Onko hän sokea?"

Niin toiset näkevät minut

kuuta katsottaessa.

Suomennettu Jane Reichholdin(1937-2016) käännöksestä teoksessa Basho: The Complete Haiku(2008), sen sivulta 90.

#Bashõ #MatsuoBashõ #Kirjallisuus #Käännösrunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Haiku #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

TÄYSIKUU

Matsuo Bashõ(1644-1694)

Täysikuu,

kävelemässä lammen ympäri

koko yön.

Suomennettu Jane Reichholdin(1937-2016) käännöksestä teoksessa Basho: The Complete Haiku(2008), sen sivulta 90.

#Bashõ #MatsuoBashõ #Kirjallisuus #Käännösrunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Haiku #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

ITÄ TAI LÄNSI

Matsuo Bashõ(1644-1694)

Itä tai länsi,

sama aistikkuus

syksyn tuulissa.

Suomennettu Jane Reichholdin(1937-2016) käännöksestä teoksessa Basho: The Complete Haiku(2008), sen sivulta 89.

#Bashõ #MatsuoBashõ #Kirjallisuus #Käännösrunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Haiku #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

NARAN TIELLÄ

Matsuo Bashõ(1644-1694)

Naran tiellä

Varmasti on kevät:

Nimettömillä vuorilla

ohut usva.

Suomennettu Jane Reichholdin(1937-2016) käännöksestä teoksessa Basho: The Complete Haiku(2008), sen sivulta 83.

#Bashõ #MatsuoBashõ #Kirjallisuus #Käännösrunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Haiku #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

AURINKO LASKEMASSA

Matsuo Bashõ(1644-1694)

Aurinko laskemassa

Meri pimentyy

ja sorsan ääni

himmeästi valkoinen.

Suomennettu Jane Reichholdin(1937-2016) käännöksestä teoksessa Basho: The Complete Haiku(2008), sen sivulta 83.

#Bashõ #MatsuoBashõ #Kirjallisuus #Käännösrunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Haiku #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

KÖYHÄ TEMPPELI

Matsuo Bashõ(1644-1694)

Köyhä temppeli.

Kuuralla rautapannussa

on kylmä ääni.

Suomennettu Jane Reichholdin(1937-2016) käännöksestä teoksessa Basho: The Complete Haiku(2008), sen sivulta 60.

#Bashõ #MatsuoBashõ #Kirjallisuus #Käännösrunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Haiku #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

MISSÄ

Matsuo Bashõ(1644-1694)

Missä oli sadekuuro?

Sateensuoja kädessä

munkki palaa.

Suomennettu Jane Reichholdin(1937-2016) käännöksestä teoksessa Basho: The Complete Haiku(2008), sen sivulta 57.

#Bashõ #MatsuoBashõ #Kirjallisuus #Käännösrunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Haiku #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

KEVÄTSATEESSA

Matsuo Bashõ(1644-1694)

Kevätsateessa

kurjen jalka

tulee lyhyemmäksi.

Suomennettu Jane Reichholdin(1937-2016) käännöksestä teoksessa Basho: The Complete Haiku(2008), sen sivulta 56.

#Bashõ #MatsuoBashõ #Kirjallisuus #Käännösrunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Haiku #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

KEVÄISIÄ NAUTINTOJA

Matsuo Bashõ(1644-1694)

Keväisiä nautintoja Uenossa

Juovuksissa kukista,

nainen aseistautunut miekalla

yllään miehen takki.

Suomennettu Jane Reichholdin(1937-2016) käännöksestä teoksessa Basho: The Complete Haiku(2008), sen sivulta 56.

#Bashõ #MatsuoBashõ #Kirjallisuus #Käännösrunous #JapaninKirjallisuus #JapaninRunous #Haiku #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Suomennos

SYKSY

Yoda Buson(1716-1783)

Kurppa vain seisoo,

toiseen suuntaan katsoen -

syksyinen iltahämärä.

Suomennettu englanninkielisestä käännöksestä Autumn.

Runon kurppa on japaninkurppa, Gallinago hardwickii.

KEVÄT

Yoda Buson(1716-1783)

Suuren portin

raskaat ovet -

iltahämärä keväällä.

Suomennettu R. H. Blythin(1898-1964) englanninkielisestä käännöksestä Spring.

VALITUSLAULU

Elizabeth Jennings(1926-2001)

Se on rituaali eikä tosiasia

joka tuo pidätetyn tunteen

murtumispisteeseensä. Tämä mies

jota tunnen vain vähän, kautta kuolemansa

osoittaa minulle rakkautta jonka

luulin puuttuvan minulta ja kaikki heräävät tuntemukset.

Se on tyyni, arvokas asia,

ei hermostuneen surijan huuto

tai kylmä paikka missä kuolleet olennot

lepäävät, joka opettaa minulle

etten voi väittää seisovani sivussa. Nämä kyyneleet

jotka pistävät - ovatko ne surusta vai häpeästä?

(Requiem)

Runon ongelma ovat sen viides ja kuudes rivi: Shows me a love I thought I lacked / And all the stirrings underneath. Rivot täytyy jakaa suomennoksessa eri tavalla, koska viidennestä tulisi hyvin pitkä ja "stirrings underneath" täytyy kääntää selittävästi, oman käsitykseni mukaan ainakin.

#ElizabethJennings #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännös #Käännöskirjallisuus #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

HILPEÄ SEURUE

Rupert Brooke(1887-1915)

Tähtiä, hilpeää seuruetta,

   kadehdin, harhaten myöhään ja yksinäisenä;
ja huusin heidän ilonpitonsa ylle:
   "Oi valkoinen seurue! Te ainoastaan

rakkaudessa, uskollisuudessa murtumattomassa asustatte,

ystävät sädehtivät ja erottamattomat!"

Kevytsydämisiltä ja iloisilta he vaikuttivat minulle

   ja riemukkailta tovereilta (jopa niin että

Jumala Taivaasta saattaa nauraa nähdessänsä

   onnelliset väkijoukot; eikä koskaan tiedä

että omassa hämärässä epätoivossansa

jokainen askelsi erämaassa).

Mutta minä, muistaen, säälin paljon

   ja rakastin heitä, jotka, yksinäisellä valolla,

tyhjissä äärettömissä avaruuksissa asustavat,

   lohduttomina. Sillä, koko yön,

kuulin heikkojen itikkaäänten huutavan,

tähdeltä heikolle tähdelle, taivaan halki.

Marraskuu 1908.

The Jolly Company on suomennettu kokoelmasta The Collected Poems of Rupert Brooke(Lontoo: Sidgwick and Jackson, Ltd. 1934), sen sivuilta 58.

#RupertBrooke #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

MATKALAISET

Rupert Brooke(1887-1915)

Onko se hetki? Me jätämme tämän lepopaikan

    toistemme kauniiksi tekemän hetkeksi.

Nyt, hyvästiksi, viimeinen hullu syleily;

    pitkä tie sitten, valaisematon himmeän hymysi.

Oi! pitkä tie! ja sinä niin kaukana!

Oi, minä muistan! mutta... jokainen mateleva päivä

    on kalventava vähän sinun verenpunaisia huuliasi, jokainen virsta

turruttava rakasta kipua muistettujen kasvojesi.

... Uskotko että on kaukainen rajakaupunki, jossakin,

    autiomaan reunalla, viimeinen maista jotka tunnemme,

       jokin karu lopullinen raja valomme,

    jossa löydän sinut uudestaan; ja olemme menevä

yhdessä, käsi kädessä, ulos sinne,

       autiuteen jota tunne emme, yöhön?

The Wayfarers, kirjoitettu vuosien 1905-08 välillä, on suomennettu kokoelmasta The Collected Poems of Rupert Brooke(Lontoo: Sidgwick and Jackson, Ltd. 1934), sen sivuilta 27.

#RupertBrooke #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

MÄNTYPUUT JA TAIVAS: ILTA

Rupert Brooke(1887-1915)

Olin katsonut iltataivaan murheellisuutta,

ja haistanut meren, maan, ja lämpimän apilan,

ja kuullut aallot, ja merilokin pilkkaavan huudon.

Ja kaikissa niussä oli vain vanha huuto,

laulu jota ne aina laulavat - "Paras on ohi!

Voit muistaa nyt, ja ajatella, ja huoata,

oi hupsu rakastaja!"

Ja olin väsynyt ja kipeä siitä että kaikki oli ohi,

ja koska minä,

huolimatta kaikesta ajattelemisestani, en koskaan voinut palauttaa

yhtä hetkeä hyvistä tunneista jotka olivat ohi.

Ja olin pahoillani ja kipeä, ja toivoin kuolevani.

Sitten surullisesta lännestä kääntyen väsyneesti,

näin männyt vasten valkoista pohjoista taivasta,

hyvin kauniina, ja liikkumattomina, ja alas taivuttaen

terävät mustat päänsä vasten äänetöntä taivasta.

Ja niissä oli rauha; ja minä

olin onnellinen, ja unohdin näytellä rakastajaa,

ja nauroin, enkä enää halunnut kuolla;

ollen iloinen teistä, oi mäntypuut ja taivas!

Lulworth, 8 heinäkuuta 1907

Pine-Trees and the Sky: Evening on suomennettu kokoelmasta The Collected Poems of Rupert Brooke(Lontoo: Sidgwick and Jackson, Ltd. 1934), sen sivuilta 12. 

Lulworth on alue itään Weymouthin satamakaupungista Englannin eteläisessä Dorsetin kreivikunnassa, joka sisältää East Lulworthin ja West Lulworthin kylät, jälkimmäinen vuosina 1608-10 "metsästysmajaksi" rakennetun Lulworthin linnan, ja edellinen maisemastaan tunnetun Lulworthin poukaman.

#RupertBrooke #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunoja #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos

NOKTURNO

Thomas Merton(1915-1968)

Yöllä on meri joka sammuttaa koneen

tai osan siitä. Yöllä on sateen vuorovedet

ja lähteet jotka kestävät

pesten talomme kun käännymme uneen.

Yöllä on, lihalle ja aaveelle, heikkosilmäinen aurinko

jonka valoa epävarmat elävät pelkäävät. Kuolleiden hahmot

tekevät myyttejä meidän muiden kanssamme; että kaikkien

täytyy myöhästyä jostakin junasta, olla myöhässä koulusta,

tulla löydetyiksi ilman rahaa oudosta hotellista.

Oi yö, jonka kultainen kipinä turvallisessa mielessä

tutkii kaikkia maita joihin sielu on mennyt,

selitä värikkäät hahmot jotka sadoittain

lentävät tuulessa jokaisesta rikkoutuneesta palkosta.

Oi yksisilmäinen yö, jonka viisaus purjehtii Jumalasta

syvissä kanaaleissa aaltoillakseen ja muuttaakseen syksymme,

kuoronne hämmästyttävät mietteliästä sydäntä.

Mitä olivat nuotit, sitten, pyhän sävelesi

lausuessa, kun ajatus oli pysäytetty,

tuon yhden profeetallisen kysymyksen?

Jos voisin vastata sinulle, kaikki vuorovetesi ja historiasi

päättyisivät, tai aloittaisivat kaikki myrskyt.

Nocturne on suomennettu valikoimasta The Strange Islands(1957), sivu 23.

#ThomasMerton #Kirjallisuus #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennos #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous

MAP MAKING

Pentti Holappa(1927-2017)

July changed into August.

The nettle is fragrant,

the rowanberry gets colour

and the song of the blackbird sounds

still fleetingly. Geologists

are charting the outcroppings of space,

the lot of eternity is being fenced.

(Laulu sinulle; Savun hajua, 1987, sivut 43.)

#PenttiHolappa #FinnishLiterature #FinnishPoems #FinnishPoetry #Poem #Poems #Poetry #Verse

LAULU: RAKKAUDEN IKUISUUS VAHVISTETAAN

Thomas Carew(1594/95-1640)

Kuinka huonosti hän ansaitsee rakastajan nimen

                                       jonka kalpea heikko liekki

                                       ei voi pitää yllä

kuumuuttansa, huolimatta poissaolosta tai ylenkatseesta;
vaan heti, kuin tuleen sytetty paperi

                                        heti palaa ja raukeaa!

Tosirakkaus ei voi koskaan vaihtaa paikkaansa,

eikä hän koskaan rakastanut joka saattoi perääntyä.

Tuo ylväs liekki, jonka rintani pitää elossa

                                        on selviytyvä yhä

                                        kun paennut on sieluni;
eikä myöskään ole rakkauteni kuoleva, kun kuollut on ruumiini;

se on odottava minua alemmassa varjossa,

                                         koskaan hiipumatta:

Itse tuhkani uurnassansa

ovat, kuin pyhitetty lamppu, ikuisesti palava.

Song: Eternity of Love Protested on suomennettu Arthur Vincentin toimittamasta teoksesta The Poems of Thomas Carew(1899, 1. painos 1898), sivulta 31.

#ThomasCarew #EnglanninKirjallisuus #EnglanninRunous #EnglantilainenKirjallisuus #EnglantilainenRunous #Kirjallisuus #Käännöksiä Käännös #Käännös Käännöslyriikka #Käännöslyriikka #Käännösruno #Käännösrunoja #Käännösrunot Käännösrunous #Käännösrunous Lyriikka #Lyriikka Lyriikkaa #Lyriikkaa Runo #Runo Runoja #Runoja #Runokäännökset #Runokäännöksiä #Runokäännös #Runosuomennokset #Runosuomennoksia #Runosuomennos Runosuomennos Runot #Runot Runous #Runous #Runoutta #Runosuomennokset Runosuomennokset Suomennoksia #Suomennoksia #Suomennos Suomennos

TIE AVRILLÉ'EN

Edna St. Vincent Millay(1892-1950)

Huhtikuu jälleen Avrillé'ssa,

   ja ruskea kiuru ilmassa.

Ja sinä ja minä maailma välillämme,

   jotka siellä yhdessä kävelimme.

Käki puhui metsästä,

   kiuru taivaalta.

Syleillen maantiellä seisoimme

   rakkaudenkipeinä sinä ja minä.

Punaposkinen talonpoika jätti mehiläisensä,

   kärrynajaja hidasti kärryänsä,

huutakseen hilpeitä riettauksia meille,

   ja siunatakseen meitä sydämestä,

jotka kauan ennen kuin vuosi oli ohi

   syyssateen alla,

kaukana tiestä Avrillé'en,

   erosimme vähäisen kivun myötä.

(The Road to Avrillé; The Buck in the Snow & Other Poems, 1928, sivu 17.)

#EdnaStVincentMillay #Käännös #Käännöslyriikka #Käännösrunous #Lyriikka #Runo #Runoja #Runokäännös #Runot #Runous #Runoutta #Suomennos #YhdysvaltainKirjallisuus #YhdysvaltainRunous