OI AURINGONKUKKA
William Blake(1757-1827)
Oi Auringonkukka! ajasta väsynyt,
joka lasket askeleet Auringon:
Etsien tuota suloista kultaista seutua
missä kulkijoiden matka on ohi.
Missä Nuoruus riutui pois halusta,
ja kalpea Neitsyt verhoutui lumeen:
Nouskoon haudoistaan ja pyrkiköön
minne Auringonkukkani tahtoo mennä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti